Assassiniiniskun Turkkilaisessa Khwarezmidansulttaanikunnassa - islamilainen ekstremismi ja poliittinen levottomuus 1200-luvulla
1200-luvun Persia oli myrskyisä paikka. Mongolien valtakunta oli kohoamassa idässä, uhanneena naapurivaltioita voimallaan ja julmuudellaan. Samalla islamilaisen maailman sisällä oli syttynyt poliittinen tulipalo, jonka liekkejä lietsoivat uskonnolliset erimielisyydet ja vallankaipuun himoitsevat johtajat. Tässä kaoottisessa kontekstissa syntyi Assassiniin eli Nizari Ismailitien järjestö, joka oli tunnettu tappavansa poliittisia vastustajansa.
Nizarit olivat shiialaisen islamin haara, jonka oppi erosi merkittävästi ortodoksiseen islamista. He uskoivat kalifaatin oikeuden kuuluneen imaami Hasan-i Sabbahille ja hänen seuraajilleen. Imaamin asema oli jumalallinen, ja hän ohjasi uskollisiaan “kätkettyjen” tai “uskollisten” veljeksien eli Assassiniinin kautta, joilla oli tehtävänä eliminoida imaamin viholliset.
Turkkilainen Khwarezmidansulttaanikunta hallitsi tuolloin Persiaa ja Keski-Aasiaa. Sulttaani Muhammad II:n valtakaudella (1199-1220) Khwarezmidansulttaanikunta oli kukoistava ja mahtava, mutta sulttaani oli myös tunnettu julmuudestaan ja uskonnollisista vainoista.
Assassiniiniskut Turkkilaisessa Khwarezmidansulttaanikunnassa tapahtuivat useissa vaiheissa ja syihin vaikutti monia tekijöitä:
- Poliittiset motiivit: Nizarit vastustivat Khwarezmiden valtaa ja halusivat palauttaa oman imaaminsa vallan. He näkivät sulttaania uskontonne viholliseksi ja yrittivät heikentää hänen asemaansa murhaamalla häntä tai muita korkean tason virkamiehiä.
- Islamilaisen ekstremismin nousu: 1200-luvulla islamilainen maailma oli jakautunut useisiin eri ryhmiin ja koulukuntiin, jotka kilpailivat vallasta ja uskonnollisesta oikeuttamasta. Assassiniinit edustivat äärimmäistä shiialaisuutta, joka oli vastoin ortodoksiseen sunnilaiseen islamiin ja johon Khwarezmien sulttaanikunta kuului.
- Tiedustelu ja salaisten verkostojen käyttö: Assassiniinit olivat tunnettuja tarkasta tiedustelustaan ja salaisten verkostojensa käytöstä. He saivat tietoja kohteistaan useista lähteistä ja pystyivät liikuttamaan salamurhaajia pitkin koko Persiaa.
Assassiniininiskut Turkkilaisessa Khwarezmidansulttaanikunnassa olivat merkittävä osa 1200-luvun poliittisia tapahtumia.
- Vallankumous ja kaaos: Murhat loistivat valtaa Khwarezmien sulttaanikunnalla, johtaen epäluuloihin ja levottomuuteen. Sulttaanin autoritaatti heikkeni ja hänen valtansa vaihteli.
- Mongolien nousu: Assassiniininiskut heikensivät Khwarezmidansulttaanikuntaa juuri silloin, kun Mongolit olivat vahvistumassa idässä. Vaikka Assassiniinit eivät olleet liitossa mongolien kanssa, heidän hyökkäyksensä saattoivat olla osasyynä siihen, että Khwarezmien sulttaanikunta ei pystynyt puolustautumaan mongolien hyökkäykseltä vuonna 1220.
Assassiniininiskut Turkkilaisessa Khwarezmidansulttaanikunnassa ovat mielenkiintoinen esimerkki islamilaisista ekstremistiryhmistä ja poliittisesta väkivallasta keskiajalla. Vaikka Assassiniinit ovat tunnettuja julmuudestaan, heidän motiivinsa olivat monimutkaisia ja heijastelivat tuolloin vallassa olleita poliittisia ja uskonnollisia jännitteitä.
Assassiniininiskut osoittavat myös, että historiassa satunnaisia tapahtumia voi olla vaikea erottaa suuremmista globaaleista trendeistä. Vaikka Assassiniinit eivät olleet keskeinen tekijä mongolien valloituksessa, heidän hyökkäyksensä lujittivat Khwarezmien sulttaanikunnan heikkoutta ja avasivat tien mongoleille.
Assassiniininiskut ovat muistutus siitä, että historia ei ole lineaarista eikä aina loogista. Tapahtumat ovat usein keskenään yhdistettyjä tavalla, jota emme voi aina ennustaa tai ymmärtää täysin.